International & Finnish & Latvian & Estonian &
Swedish & Norwegian & Nordic Champion, Finnish Winner 2007,
#1 Show Afghan in Finland 2007, #1 Top Afghan in Finland 2007

Neliapilan Pohjanneito

 
Pihlan myötä ei ollut enää epäilystäkään minkä rotuinen seuraava koiramme tulisi olemaan. Halusimme seuraavastakin afgaanistamme nartun ja vieläpä mustan sellaisen... ja kuin tilauksesta, Suzi-äitsykkä synnytti meille toiveittemme pikkuneidin maaliskuussa 2003. Hilla sai kunnian hakea 8-viikkoisen pikkuprinsessan (=pyryharakan..) lentokoneella Helsingistä toukokuun puolivälissä Maijan, Arjan ja Harrin hyvästä hoidosta. Viona käyttäytyi koko lentomatkan kuin unelma: nukkui sievästi kassissa, eikä puhettakaan kiljumisesta tai rimpuilemisesta (mitä oli kyllä havaittavissa seuraavat neljä viikkoa kaikilla automatkoilla...).


There was no doubt about our next dog: We wanted an afghan with a big A. We also wanted our next afghan to be female and black in colour. When the Suzi and Victor's litter was born on the 19th of March 2003 there was only one girl... and it was black! Hilla went to get Viona home by plane on the 15th May. The flight went fine and this little princess just slept the whole time from Helsinki to Kajaani. Not a word about the screaming she did the next four weeks when she practiced to travel by car.
 

Kaikki vanhemmat koiramme ottivat Vionan ystävällisesti vastaan. Erityisesti Pihla huomasi heti, että tässähän on samanlainen. Aluksi Pihla oli hieman liiankin kiltti ja nöyrä pikku pyryharakkaa kohtaan. Viona sai roikkua Pihlan turkissa sen minkä jaksoi ja Pihla antoi keiken onnellisena tapahtua. Vionan ansiota olikin pitkälle se, ettei Pihlalla ollut kesällä karvaa juuri missään juuri minkään vertaa. Jos Pihla oli pentuna villi, niin Viona on sitä kyllä ainakin kolminkertaisesti (...tai sitten muistot vain ovat kultaantuneet...). Sohvalle hyppääminen onnistui aina kahdeksanviikkoisesta asti aivan mallikkaasti ilman minkäänlaisia ongelmia ja riehakkuuspuuskat olivat erittäin yleisiä. Toisaalta taas Viona halutessaan on aina onnistunut myös keskittymään muuhunkin riehumisen lisäksi: Se osasi pian istua, mennä maahan ja antaa tassua. Viona oli kuitenkin pitkään malttamaton näyttelyharjoituksissa, eikä pitkäjänteisyyttä tahtonut löytyä alkuun mokomaan pitkästyttävään puuhaan. Pikku tuulispään henkilökohtainen tavoite oli lähinnä muiden harjoituskehää kiertävien koirien ohi pääseminen ja mahdoton kiire eteenpäin! Vionalla oli jo pentuna erittäin kova ja korkea ääni, jota se kyllä osaa käyttää tarpeen tullen erittäin hyvin hyväkseen edelleenkin.


Our older dogs took Viona's coming fine. Especially Pihla noticed that Viona was similar and at the beginning she was even too friendly and let Viona hang on her coat and bite her ears all the time. That's why Pihla didn't have a lot of coat during the summer... If Pihla was wild as a puppy, Viona was it three times more. On the other hand Viona has been quite a quick to learn the basics as sitting etc. but learning how to behave in the show ring took over three years.. Viona also has a very loud voice and she really knows when and how to use it ;)

Helsinki Sighthound Club speciality, July 2007		Joensuu Int, August 2007
August 2007

Sukutaulu - Pedigree