Olen kiertänyt koiranäyttelyitä aktiivisesti kymmenen vuotta ja sinä aikana olen myös esittänyt monia erilaisia rotuja. Junior handler -harrastukseni alkoi oikeastaan jo pari vuotta ennen kuin minulla riitti ikää osallistua itse virallisiin junior handler -kilpailuihin. Kiersin pari vuotta ennen tuota vaadittavaa ikää lapsi ja koira -kisoissa, joissa itse asiassa tapasin ensimmäisen junnukoirani, sekä paikallisissa junior handler -harjoituksissa, joissa pääsin alusta asti tutustumaan moniin eri rotuihin.

Junior handler on tuonut vuosien varrella minulle tutuksi kymmeniä eri koirarotuja ja -persoonia. Ensimmäiset koirat, joiden kanssa harjoittelin koiranäyttelykäyttäytymistä, olivat enoni whippetit Erkko (Fin Kva-r Sökövintin Dantte) ja Cato (Fin Kva-r Sökövintin Cato), sekä mummoni siskon shipperke ja japaninpystykorva. Ensimmäinen oma koiramme, irlanninsetteri Alma, ei ollut helppo pideltävä nuoren tytön käsissä, joten minä ja siskoni Hilla tyydyimme siinä vaiheessa vielä pienempiin lainakoiriin.

I was interested in dogs a long time before we got our first irish setter. I think it was the same with junior handling. I got interested in it about two years before I was even old enought to take part in junior handling competitions. So I went to "Dog&Child-contests", where I actually met my first junior handling dog. I also went to junior handling practising, where I handled many different breeds of dogs.

Junior Handling has introduced me dozens of breeds and dog persons. The first dogs that I practised with were my uncle's whippets Erkko (Fin Kva-r Sökövintin Dantte) and Cato (Fin Kva-r Sökövintin Cato). As our first own dog irish setter Alma was too difficult to be handled by a young girl, me and my sister went to junior handling practising with our grandmother's sister's japanese spiz and shipperke for a few times.

Ensimmäisen junior handler kilpailuni kilpailin Kajaanin Tamminäyttelyssä 1999 samojedinkoira Artun (White Smile Snowman) kanssa. Seuraavana päivänä samaisessa näyttelyssä kilpailin mopsi Denin (Fin, Est Ch, EstW-98 Liisalon Dekaani) kanssa ja brittiläinen tuomari Ferelith Sommerfield sijoitti meidät voittamaan sekä nuorempien ikäryhmän, että piirinmestaruuden.

My first competition in junior handling was in 1999 in Kajaani national show. I handled a samoyed Arttu (White Smile Snowman). On the next day at the same show I handled a pug Deni (Ch Liisalon Dekaani) and we were BIS-2 junior handler and won the Kainuu District Championship under the British judge Ferelith Sommerfield.
 

Nuorempien ikäryhmässä kilpaillessani minulla heräsi mielenkiinto kilpailla monilla eri roduilla, ja tavoitteenani onkin ollut oppia esittämään mahdollisimman hyvin mahdollisimman erilaisia koiria. Junior Handler onkin loistava harrastus siinä mielessä, että se on mahdollistanut minulle tavoitteeni saavuttamisen. Vuosien aikana olen kilpaillut vakituisesti mopsien, tiibetinspanieleiden, bichon havanaisien, amerikan cockerspanieleiden, löwchenin ja afgaaninvinttikoirien kanssa. Mukaan on mahtunut myös paljon, paljon monia muita rotuja, ja olenkin esittänyt koiria jokaisesta FCI:n roturyhmästä. Uusien koiratuttavuuksien myötä olen tutustunut moniin koiraihmisiin ja kasvattajiin, joilta olen oppinut paljon koiramaailmasta ja saanut loistavia vinkkejä koirien esittämiseen.

Since those first official competitions I've been interested to learn to handle as many breeds as possible, as well as I can. Junior handlind has been a fantastic hobby as it has made my personal goal possible. As the years have gone by, I have competed regularly in phases of few years with pugs, tibetanspaniels, bichon havaneses, american cockerspaniels, a löwchen and afghans. There has been lots of other breeds and I have handled at least a couple of breeds from every single FCI group. By learning to know new dogs, I've also become acquainted with many breeders and other persons interested in dogs and dogshows.

Afgaaninvinttikoirat

Afgaani on aina ollut minulle se unelmien koirarotu. Pääsin ensimmäistä kertaa kehään afgaanin kanssa kilpaillessani toista vuotta junior handlerissä. Koira, joka tutustutti minut afgaanien maailmaan, oli ensimmäisen oman afgaanimme isä, Jerry (Int Ch Neliapilan Lukkoseppä). Kun Pihla lopulta tuli meille vuoden 2000 lopulla, aukesi minulle tie aivan uuteen koiramaailmaan. Oman afgaanin näyttelytavoille opettaminen, ja siinä sivussa kaikki muukin afgaaniin liittyvä työ on opettanut paljon. Olen itse esittänyt Pihlan suurimassa osassa sen näyttelykäynneistä ja kaikki se, mitä Pihla on saavuttanut, on tuntunut todella hienolta ja ainutlaatuiselta. Kun kyseessä kerran on se pitkään ja hartaasti unelmoitu oma afgaaninvinttikoira. Pihlan, Vionan ja Lucian lisäksi olen esittänyt useita muitakin afgaaneja, sekä junnu- että rotukehissä.

Afghan has always been the breed of my dreams. As I was on my second year as a junior handler, I was allowed to handle an afghan hound for the first time of my life. The dog, who introduced me to the world of afghans, was a charming golden male Jerry (Int Ch Neliapilan Lukkoseppä) who later on was the father of our first afghan Pihla (Int Ch Neliapilan Tietähtiin). Pihla finally came to us in the end of the year 2000. Teaching to your own afghan how to show and carry herself, plus all the other stuff (like grooming) you must learn as taking care of an afghan, has really given me a lot. I have handled Pihla by my self in the most of the shows she has been attended to. All that we have experienced has really felt great and unique. I have handled not only our own girls Pihla, Viona (Ch Neliaplan Pohjanneito) and Lucia (Neliapilan Santa Lucia) but several other afghans, too.